Kirsi Martinmäki ja Tarja Nieminen: Kunnat – teillä on avaimet lasten ja nuorten harrastamisen mahdollistamiseen

Harrastamisen Suomen mallin onnistumisessa ratkaisevinta on kuntien koordinoima yhteistyö, sillä juuri kunnilla on avaimet nuorten ja lasten toimintaympäristöön. Koulujen, toiminnan järjestäjien ja nuorten avulla harrastuksia voidaan organisoida, kehittää ja edistää menestyksekkäiksi kokonaisuuksiksi.  

Kunnan tehtävä on esitellä jokaiselle lapselle ja nuorelle mieleinen harrastus sekä luoda uusia toimintamalleja lasten ja nuorten harrastamisen käytäntöihin. Onnistunut toteutus kootaan lasten ja nuorten tarpeista ja toiveista.  

Hyvin organisoitu harrastustoiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä. Se tarjoaa sosiaalisia kontakteja ja luo kestäviä ystävyyssuhteita sekä turvallisen kasvuympäristön. Samalla monipuolinen harrastustoiminta lisää kunnan vetovoimaa. 

Yhteistyöllä vahvuutta toimintaan

Harrastukset ovat merkittävä osa lasten ja nuorten elämää. Kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden tuleekin tehdä järjestelmällistä yhteistyötä kunnan omaa mallia kehittäessään ja toteuttaessaan sekä ottaa lapset ja nuoret mukaan suunnitteluun. Tehtävä vaatii suunnitelmallisuutta ja luottamusta eri toimijoiden välillä. Yhteistyöllä toimijat voivat kehittää kestävän arvopohjan sekä saavuttaa yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset lähtökohdat lapsille ja nuorille.  

Suomen Olympiakomitean johtaja Jaana Tulla totesi blogissaan, että paikalliset urheiluseurat ovat useimmiten lasten toivomien harrastusten parhaita asiantuntijoita. Voimme olla ylpeitä suomalaisesta seuratoiminnasta! Moni kunta hyödyntääkin jo nyt seurojen osaamista, mistä löytyy monia hyviä ja toimivia esimerkkejä.  

Miten teidän kunnassanne hyödynnetään seurojen osaamista lasten ja nuorten harrastusten järjestäjinä? Joko kolmas sektori toimii osana kuntanne verkostoa?  Entä tukeeko toimialojenne yhteistyö Harrastamisen Suomen mallia?  

Lopputulos on monen osatekijän summa

Harrastamisen Suomen mallin organisointi edellyttää hyvää sisäistä koordinointia sekä paikallisten toimijoiden tuntemista. Nämä tekijät tukevat mallin juurtumista pysyväksi osaksi kuntien ja koulujen arkea.  

Harrastustoiminnan järjestäminen helpottuu, kun kunnissa on koordinaattori, jonka tehtävänä on hallita kokonaisuutta. Lopputulokselle tämän työn merkitys on elintärkeä ja arvokas.  

Tarvitaan myös monipuolista viestintää. Parhaimmillaan viesti kulkee jouhevasti opettajien, vanhempien sekä lasten ja nuorten välillä.  Verkostojen toiminta ja avoin tiedonkulku lisäävät tietämystä Harrastamisen Suomen mallista. Silloin ovat avainhenkilöinä kuntien harrastus­koordinaattorit sekä paikalliset harrastusten järjestäjät.  

Opetus- ja kulttuuriministeriön jakama Harrastamisen Suomen mallin avustus tekee mahdolliseksi harrastustoiminnan järjestämisen useissa kunnissa. Tulevaisuudessa on varmistettava, että kunnat pystyvät luomaan pitkäkestoisia ratkaisuja harrastusten järjestäjien kanssa ja vahvistamaan oman harrastuskoordinaattorinsa toimenkuvaa. Toiminnan pitkäjänteisyys synnyttäisi monia edellytyksiä myös toiminnan laadun varmistamiseksi – tutut kumppanuudet kunnan ja toiminnan järjestäjien välillä helpottaisivat ja nopeuttaisivat toiminnan koordinointia ja nostaisivat siten myös lapsien ja nuorien harrastustoiminnan laatua. Samalla toiminnan jatkuvuus olisi varmempaa ja lapset voisivat helpommin jatkaa tuttua harrastusta myös seuraavan lukuvuoden aikana.  

Kaikenlainen harrastaminen on arvokasta lapsen ja nuoren elämässä. Meidän tulee yhdessä varmistaa, että jokainen löytää oman mieluisan harrastuksen ja saa siitä onnistumisen elämyksiä.   

Kirsi Martinmäki, hankepäällikkö, Lisää liikettä -hanke

Tarja Nieminen, nuorisopäällikkö,  Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu  

Teksti on osa Suomen Olympiakomitean, Suomen Paralympiakomitean sekä liikunnan aluejärjestöjen yhteistä lapset ja nuoret liikuttaa -blogisarjaa. Sen avulla halutaan herättää julkista keskustelua lasten ja nuorten oikeuksista ja mahdollisuuksista harrastaa liikuntaa koulupäivän yhteydessä. Uskomme, että yhdessä voimme aikaansaada merkittävän muutoksen lasten ja nuorten sekä koko yhteiskunnan hyvinvoinnissa.