Marika Uusi-Illikaisen blogi: Liikettä lisäämällä terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä hyvinvointialueilla

Julkisen talouden heikentyneet näkymät vaikuttavat hyvinvointialueiden rahoitukseen ja voivat johtaa leikkauksiin ennaltaehkäisevässä työssä. Hyvinvointialueen päättäjien on tärkeää muistaa liikunnan merkitys asukkaidensa hyvinvoinnille erityisesti ennaltaehkäisevänä toimintana.

Liikkumattomuuden kustannukset kasvavat

Liikkumattomuus uhkaa hyvinvointiamme, työkykyämme ja talouttamme. Se maksaa yhteiskunnalle yli 4,7 miljardia euroa vuodessa, ja kustannusten odotetaan kasvavan. Liikkumattomuuden seuraukset näkyvät muun muassa menetettyinä työvuosina ja kasvavina sote-kustannuksina.

Terveysongelmien lisäksi liikkumattomuus kuormittaa sosiaali- ja terveyspalveluja, kun väestön kunto heikkenee ja hoidon tarve kasvaa. Hyvinvointialueet kohtaavat jo lähitulevaisuudessa suuria haasteita väestörakenteen muuttuessa. Tilanne on kestämätön, sillä riittämätön sote-henkilöstö joutuu hoitamaan yhä huonokuntoisempaa väestöä. Korjaava hoito yksin ei ole ratkaisu. Ennaltaehkäisy on sekä taloudellisesti että inhimillisesti kestävämpi vaihtoehto.

Hyvinvointialueet tekevät edelleen suuria säästöjä taloustilanteen vuoksi, ja säästöpaineet ovat jo näkyneet, esimerkiksi järjestöavustusten vähenemisenä. Tämä vaikuttaa  erityisesti kolmannen sektorin järjestöjen järjestämään liikuntatoimintaan. Tässä tilanteessa on entistä tärkeämpää vahvistaa liikunnan ja muun ennaltaehkäisevän hyvinvointityön palveluita. On panostettava kuntien ja hyvinvointialueiden tiiviiseen yhteistyöhön sekä järjestöjen osaamisen hyödyntämiseen.

Liikunta ennaltaehkäisyn keskiöön ja keskeiseksi osaksi hyvinvointialueiden strategiaa

Liikunta on tutkitusti yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä useita kansansairauksia, parantaa toimintakykyä ja tukea mielenterveyttä. Hyvinvointialueiden on otettava aktiivinen rooli liikkumattomuuden kriisin ratkaisemisessa. Hyvinvointialueen asukkaiden toimintakykyä sekä pito- ja vetovoimaa vahvistamalla erilaiset alueet pärjäävät paremmin. Hyvinvointialueet voivat merkittävästi edistää liikkumisen roolia ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja kuntoutuksessa. Keskeistä on rakentaa sujuvat liikunta- ja elintapaneuvonnan palveluketjut, joissa kuntien ja hyvinvointialueiden roolit ja vastuut ovat selkeästi määriteltyjä.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessä liikuntaneuvonta on onnistuneesti integroitu osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita yhteistyössä kuntien liikuntaneuvontapalveluiden kanssa. Tämä tarjoaa alueen asukkaille matalan kynnyksen tukea hyvinvoinnin edistämiseen. Neuvonta yhdistyy usein ravitsemus- ja mielenterveysneuvontaan, jolloin syntyy kokonaisvaltainen lähestymistapa elintapamuutoksiin.

Lahdessa yhteistyö Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry:n (PHLU) kanssa on vahvistanut liikuntaneuvonnan saatavuutta ja vaikuttavuutta koko maakunnassa. Tämä yhteistyö korostaa liikunnan keskeistä roolia terveyden edistämisessä ja elintapojen tukemisessa.

Liikunnan edistäminen on nostettava hyvinvointialueen hyvinvointityön ytimeen. Tämä edellyttää liikunnan sisällyttämistä osaksi jokaisen hyvinvointialueen strategiaa ja hyvinvointisuunnitelmaa. Liikunnan edellytysten rakentaminen vaatii sekä rahoitusta että poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointialueen toimialojen välillä. Tekoja tarvitaan jokaiselta sektorilta, päättäjältä ja työntekijältä. Esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta on tärkeä toimija, joka seuraa ja ohjaa liikkumista edistäviä toimenpiteitä. Lautakunta tekee tiivistä yhteistyötä asiantuntijayksiköiden kanssa, jotka edistävät liikettä osana muun muassa mielenterveystyötä ja ehkäisevää päihdetyötä. Yhteistyötä hyvinvointialueiden, kuntien ja järjestöjen välillä tulee tukea järjestöfoorumeilla ja kumppanuussopimuksilla.  Parhaat tulokset saavutetaan, kun liikuntaa edistävät järjestöt ja yritykset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun.

Lisäksi liikkumis- ja liikuntavaikutusten arviointi tulisi ottaa systemaattisesti mukaan kaikkien suunnitelmien ja päätösten vaikutusarviointeihin. Päijät-Hämeessä liikuntaa seurataan osana alueellista hyvinvointiraportointia, joka sisältää esimerkiksi Move!-mittaukset, osallistumisluvut ja asiakaspalautteet. Tämänkaltaiset mittarit voivat auttaa hyvinvointialueita kehittämään toimintojaan ja kohdentamaan resursseja tehokkaasti liikunnan edistämiseen. Hyvinvointialueen tulee hyödyntää näitä tuloksia osana päätöksentekoa, jotta liikkumisen hyödyt näkyvät arjessa ja alueella saavutetaan parempia hyvinvointituloksia.

Aluevaalit on mahdollisuus muuttaa suuntaa

Tulevat aluevaalit ovat merkittävä mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueiden suuntaan. Tarvitsemme päättäjiä, jotka ymmärtävät liikunnan merkityksen ja ovat valmiita vahvistamaan sen asemaa ennaltaehkäisevän työn välineenä. Liikunnan edistäminen ei ole pelkkä terveysvalinta. Se on taloudellisesti järkevää ja sosiaalisesti vastuullista päätöksentekoa niin yksilön kuin koko yhteiskunnan hyväksi.

On aika tunnistaa, että liikunta on investointi, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Kirjoittanut:

Marika Uusi-Illikainen

Suomen Liikunnan Alueet ry:n hallituksen jäsen