Välitunnilla lapsi on keskiössä

Välkkäri-toiminnassa lapset saavat itse suunnitella ja kehittää välituntiliikuntaa. Motivaatiota ylläpidetään mahdollistamalla lasten omia ideoita. Kokeilemalla selviää, mikä toimii, mikä ei.  

Oululaisen Hönttämäen koulun pihalla viidesluokkalaiset Milja, Eea, Amanda, Ebba-Liina, Pihla ja Friida (jotka haluavat esiintyä jutussa etunimillään) pelaavat polttopalloa, kuten usein välituntisin. Tänä syksynä he aikovat opettaa pelin myös koulun pienemmille oppilaille.

Tytöt ovat Välkkäreitä, koulutuksen saaneita välituntiliikuttajia, jotka haluavat innostaa myös muita oppilaita mukaan liikkumaan ja leikkimään.

– Leikkiminen pienempien kanssa on kivaa. Uusia leikkejä on kiva oppia itse ja opettaa muille, Friida ja Eea miettivät. 

Ebba-Liina ja Pihla uskovat, että koulun pienimmät ainakin lähtevät leikkiin mukaan. Kokemusta uusilla Välkkäreillä vielä ei ole, sillä koulutus on vasta pidetty. Uudet Välkkärit aikovat järjestää perinteisiä pihapelejä, kuten hippaa, kymmentä tikkua laudalla ja peiliä. Niitä he leikkivät usein muutekin, elleivät kävele koulun pihaa ympäri. 

Rakenna luottamussuhde oppilaisiin

Myös yhdeksänsadan oppilaan Nokian Harjuniityn yhtenäiskoulussa Välkkäri-toiminta on uusi asia, jonka liikunnan vastuuopettaja Petri Suojoki on tuonut mukaan edellisestä työpaikastaan.

– Ensimmäinen tavoitteeni on välituntiaktivointi, mikä voi tarkoittaa muutakin kuin liikuntaa. En vielä tiedä, mitä oppilaat haluavat, mutta kyselyllä se selviää. Opettajana minun tehtävä on katsoa, ovatko toivotut asiat mahdollisia järjestää.

Ehdotuksia on jo sadellut; lapset toivovat pelien ja leikkien lisäksi välitunneille tietovisoja, taidetta, lautapelejä ja aarteenetsintää. Niitä vetämään Harjunniityssä on koulutettu kaksikymmentä 4.­­–5.­­ luokkalaista. He tulevat järjestämään toimintaa itseään pienemmille, sillä Suojoen mukaan nuoremmat ottavat rohkean, isomman oppilaan helposti roolimalliksi.

– Tärkeintä on ryhmässä toimiminen ja ryhmän hallinta. Aluksi olen mukana välitunneilla niin paljon kuin lukujärjestys ja aika sallivat, mikä tarkoittaa myös ylimääräisiä välituntivalvontavuoroja. Sitten, kun rutiinit ja luottamussuhde ovat syntyneet ja lapset ovat rohkaistuneet, voin antaa heidän toimia itsenäisemmin, Suojoki kuvailee.  

Välkkäri-toiminta on lapsen näköistä

Luonnon keskellä sijaitsevassa Hönttämäen alakoulussa on 263 oppilasta. Tärkeitä teemoja koululle ovat kestävä kehitys sekä itsestä, toisista ja ympäristöstä huolehtiminen.

– Välkkäri-toiminta sopii meille hyvin, sillä haluamme tuoda oppilaan osallisuuden osaksi arkea.  Välkkäri-toiminnassa se toteutuu mainiosti, opettaja ja liikuntavastaava Katariina Koskela kertoo.

Hönttämäen koulussa Pohjois-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry:n (Popli) järjestämään Välkkäri-koulutuksen osallistui tänä syksynä 14 viitosluokkalaista tyttöä. Syysloman jälkeen he aloittavat liikuntavälkkien järjestämisen kerran viikossa, ja määrää lisätään, jos lapsilla innostusta riittää.

– Välkkäri-koulutuksessa lapset saavat leikkivinkkejä, mutta pääasiassa päivän aikana harjoitellaan ohjaamista, esiintymistaitoja ja roolimallina olemista, lasten ja nuorten liikunnan kehittäjä, Elina Leinonen, Poplista kertoo.

Koulutuksessa pohditaan yhdessä, mikä välitunnista tekee mielekkään ja miksi fyysinen aktiivisuus on tärkeää. Jokainen saa myös arvioida omia valmiuksiaan. Välkkäreiden ei tarvitse olla taitavia liikkujia: yksi voi olla hyvä organisoimaan ja toinen saa kaikki lähtemään mukaan. Oman roolin voi jokainen itse päättää.

–  Jotkut ei ehkä uskalla tulla peliin, koska ne pelkää, että ne tekee väärin. Silloin voi sanoa, ettei se haittaa, telinevoimistelua harrastava Eea miettii, miten voisi kannustaa vähemmän liikkuvia mukaan.

Omat ideat motivoivat

Välkkäri-toiminnalle ominaista on, että lapset ideoivat myös omia leikkejä. Viime keväänä Liikunnan aluejärjestöjen Viuh vauh -välituntiliikuntakisassa palkintosijoille pääsi sekä Hönttämäen koulu että Harjuniityn koulu. Oulussa oppilaat olivat kehittäneet Meduusa nukkuu -välituntileikin, Nokialla leikki-ideoita oli kerätty runsaasti. 

Tärkeintä Suojoen mukaan on kuunnella oppilasta ja lähteä mukaan mahdottomiltakin kuulostaviin ideoihin.

– Toiminnan pitää kehittyä ja olla lasten näköistä, jotta Välkkärit jaksavat itse olla innostuneita ja kannustaa muita mukaan.

Yhtenäiskoulussa yhteiset tilat yläkoulun kanssa tuovat rajoitteita, kun esimerkiksi saliin ei aina pääse. Vaikeudet on Suojoesta tehty ratkaistaviksi.

– Älkää pelätkö epäonnistumista, vaan kokeilkaa ja laittakaa toiminta rohkeasti pystyyn. Jos et kokeile, et tiedä onnistuuko. Jollei onnistu, kokeillaan jotain muuta, lähettää hän terveisiä kollegoilleen muissa kouluissa.

Onnistumisen avaimen hän näkee lapsissa, joiden tulee olla toiminnan keskiössä.

– Laita omat ideasi sivuun! Lasten pitää päästä toteuttamaan omia ideoitaan ja unelmiaan. Tulta päin!

Oulussa Ebba-Liina, Amanda, Pihla, Milja, Eea ja Friida kokevat olevansa valmiita.

– Kyllä me pärjätään, kuuluu tyttöjoukosta yhdestä suusta.

He ovat sitä mieltä, että Välkkäreitä pitää totella. Ja vihreä liivikin tekee välituntiliikuttajasta melko virallisen henkilön.

Välkkäritoiminnan ideana on, että oppilaat suunnittelevat ja ohjaavat toisilleen välituntitoimintaa. Liikunnan aluejärjestöt ovat tarjonneet kouluille Välkkäri-koulutusta jo vuodesta 2009. Tutustu Välkkäri-koulutukseen. 

Lapsen osallisuuden lisääminen on peruskoulun opetussuunnitelman keskeinen periaate. Osallisuus tarkoittaa toimintaa, jossa myös lapset voivat asettaa tavoitteita, keskustella ja pohtia eri ratkaisuja ja jossa he voivat olla mukana tekemässä päätöksiä. Lue lisää.

Teksti: Maija Arosuo
Kuvat: Harjuniityn koulun Välkkäri-koulutuksesta